Tavoitteenani on lisätä suomalaisen ruoka-arjen arvostusta. Teen sitä työkseni ja omassa arjessa kolmihenkisen perheen äitinä. Laadin 8 vinkkiä kaupassa käymiseen, ruokailuhetkeen ja siivoamiseen, ja otan mielelläni vastaan erityisesti isomman perheen, sinkun, seniorin ja nuoren vinkkejä siitä, mitä tekoja teet arjessasi.

1 Ostan sen verran kuin tarvitsen.

Hävikin minimoiminen on aloitettava aktiivisesti jo kaupassa. Ostamme niitä oranssilla lapulla tarroitettuja tuotteita, jos aiomme käyttää ne tänään tai huomenna. Kun perheessä on kolme syöjää eikä yhtään koiraa, jätämme kahden kilon jauhelihatarjoukset kauppaan. Jos perheessä olisi kaksi kasvavaa teiniä, niin varmasti ostaisimme kaksi kiloa tarjouksesta.

2 Valitsen kotimaisen tuotteen.

Uskon suomalaiseen työhön ja arvostan ruoantekijöitä. Kotimaisuus ei tarkoita kalleutta vaan valppautta ja valintoja. Kotimaisuus on välillä vaikeasti löydettävissä, mutta Hyvää Suomesta -merkki on varma merkki. Kahvi, tee ja kaakao tulee muualta, mutta paahtimot ja keksitehtaat työllistävät Suomessakin.

3 Otan kaikki mukaan ruoanvalmistukseen.

Ruokahetki jaetaan jo tekovaiheessa. Ainahan näin ei ole mahdollista, ja välillä kolme kokkia keittiössä on liikaa. Silti ruoanvalmistus on jokaisen vastuulla, ja parasta on kun saa kaverit kylään ja tehdään yhdessä.

4 Rauhoitun ruoan ääreen.

Pois härpäkkeet ja vimpakkeet, melu ja hälinä. Ruoan arvostus näkyy keskittymisenä ja maisteluna, keskusteluna ja toisten huomioimisena.

5 Kasaan lautaselle sen verran kuin jaksan syödä.

Tämä pätee niin kotona kuin työmaaruokalassa. Oma vastuu ruoanmäärästä ja laadusta on kannettava ihan itse. Siksi en myös suosi silmillä ahmimista vaan otan tarvittaessa lisää.

6 Perustan homman kasviksille ja viljalle.

Kaupassa ja keittiössä, jokaisella aterialla. Tiesithän, että suklaafondue on loistava tapa syödä banaania, päärynää, vadelmia ja mansikoita?

7 Tutustutan lapsen ja kaverit uusiin makuelämyksiin.

Mikä onkaan parempi matkaeväs maailmaan kuin nenä, joka ei nyrpisty jokaisen uuden maun kohtaamisessa? Sosiaaliset tilanteet helpottuvat, ja löytöretki uusiin kulttuureihin alkaa juuri ruoan avulla.

8 Pöytä korjataan yhdessä.

Astiat koneeseen, tähteet jääkaappiin tai pakkaseen. Jokainen ruokailija lopettaa kiitokseen ja korjaamiseen.

ja jokeri:

Jos en tiedä, mitä lautaselle on päässyt, kysyn.

Törmään välillä siihen, ettei kukaan ravintolapöydän ympärillä tiedä, mitä syödään. Hämmennyn aina, sillä kuka haluaa lapata suuhunsa tuntematonta valkoista keittoa, ellei kyse ole erityisesti makujen arvuuttelusta.

Kaipaan lisää vinkkejä, auta ja kerro omasi!

Lopuksi vielä arkiruokavinkkini:

———————————————–

Lihapullat

400 g luomujauhelihaa

1 dl korppujauhoja (kuivettuneesta leivästä)

2 dl kermaviilipohjaista dipinjämää jatkettuna

1 muna

pieni palsternakka raastettuna

suolaa ja mausteita sen mukaan, mitä dipissä oli. Mieluusti jotain yrttiä, esimerkiksi timjamia.

Aloitetaan kokkien käsien pesulla. Otan jauhelihan jääkaapista lämpimään ja sekoitan korppujauhot turpoamaan kulhoon kermaviilin joukkoon. Raastan palsternakan ja laitan uunin päälle 225. Käytössäni on lihapullasakset, joiden avulla kolmivuotiaan kanssa tehdään yhdessä lihapullat pellille. Pelti uuniin ja 15 minuutin kuluttua pullat ovat valmiita.

Lihapullien kypsyessä valmistan perunamuusin mikrossa (pakaste, johon lisätään maito ja nokare levitettä) ja laitan herneet kiehumaan. Huuhdon minitomaatit ja baby-porkkanat ja asettelen lautasille, jotka on katettu pöytään. Maito laseihin ja syömään!

————————————————————–

ETM Maija Soljanlahti
Viestintäpäällikkö, Agronomiliitto ry