Syödä voi todella monella tyylillä, mutta useimmiten keho jaksaa parhaiten, kun se saa tasaisesti energiaa pitkin päivän. Tai yön, jos on yötyöläinen. Pitkät paastot ja toisaalta jatkuva syöminen ovat iso haaste elimistölle. Sopiviin ateriaväleihin vaikuttaa ennen kaikkea se, mitä edellisellä aterialla on syöty: makkaraperunoiden tai pihvin ja ranskalaisten sulatteluun menee aika paljon kauemmin aikaa kuin kalasalaatin.

Ateriarytmi päivätyössä

Aina päivät eivät suju täysin kuin oppikirjassa. Erilaisista syistä voi ateria jos toinenkin jäädä väliin. Joskus taas tulee syötyä aivan liikaa. Sellaista sattuu. Kyllä keho kestää erilaisia ruokapäiviä. Jos on syöty liian vähän, voi seuraavalla aterialla syödä vähän enemmän tai jos taas on syöty kovin tukevasti, voi ateria-aikaa siirtää kunnes mahanpohjassa tuntuu taas nälän tunne.

Säännöllisellä syömisellä on kuitenkin etunsa. Väsymyspiikkejä ei tule, koska verensokeri pysyy tasaisena. Nälkä ei kasva hillitsemättömäksi, koska valtavaa energiavajetta ei pääse syntymään. Toisaalta käsi ei käy koko ajan napsimassa jotain pientä, koska olo on hyvä koko ajan.  Lisäksi säännöllinen syöminen suojaa hampaita reikiintymiseltä, kun koko ajan ei ole ruokaa suussa.

Aterioiden välille jää näin 3-5 tuntia, jolloin ruuansulatuselimistö saa levätä rauhassa seuraavan aterian sulatusta varten. Kunnon aterioiden väliin jättäminen aiheuttaa helposti sen, että ruoka pyörii mielessä. Silloin tulee helposti jatkuvasti syötyä jotain pientä (voileipiä, keksejä, mehuja), joista lopulta kertyy paljon enemmän energiaa, kuin jos olisi kunnon aterian syönyt. Nälkä pysyy loitolla syömällä kunnolla.

Monelle sopii ateriarytmi, johon kuuluu aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa muutama välipala. Välipala voi olla niinkin kevyt kuin hedelmä tai ruokaisampi kuten täytetty sämpylä. Aterioiden välille jää näin 3-5 tuntia, jolloin ei syödä. Tämä ateriarytmi on luonnollinen erityisesti silloin, kun lounas syödään koulussa tai opiskelu- tai työpaikan ruokalassa.

Ateriarytmi yöaikaan

Yötyö asettaa omat haasteensa, vaikka samat periaatteet sopivat päivä- ja yötyöläisille. Ainoa iso ero on se, että moni yötyöläinen nukkuu silloin kun muut syövät aamupalaa ja lounasta. Yötöitä tekevän isompia  aterioita täytyy vähän enemmän ehkä sovitella, mutta hyvä ateriaväli on edelleen tuo 3-5 tuntia. Tämä pätee myös vuorotyöläisille.

Yötöihin ei kannata lähteä vatsa raskasta ruokaa täynnä, koska yön pimeinä tunteina voi alkaa unettamaan. Kevyempi, kasvisvoittoinen ruoka, kuten salaatit ja keitot eivät nuuduta. Eväsleivätkin voi koota lautasmallin mukaan niin, että kasviksia tulee tarpeeksi keventämään annosta. Yön pääateria on hyvä syödä ennen kello yhtä yöllä, sillä yöllä ruoansulatus on lepotilassa ja siksi sitä ei kannata raskailla aterioilla rasittaa.

Kahvi, kokis sekä muut kofeiinipitoiset juomat voivat piristää yöllä, mutta ne saattavat myös valvottaa siinä vaiheessa kun työvuorosta pääsee pois ja on aika nukkua. Fiksumpaa kuin kofeiinikoukussa rypeminen on nukkua riittävästi ja hillitä piristävien juomien juontia. Niillä kaikilla on myös vaikutusta hampaisiin: kahvi tummentaa ja kokis- ja energiajuomien hapot ja sokeri syövyttävät hampaita.

Vuorotyöläisellä on hyvä olla 3-5 tunnin ateriavälit. Tässä esimerkissä päivällisen ja iltapalan ehtii syömään vaikkapa perheen kanssa yhdessä. Vuorotyöläiselle yksilölliset ruokavalinnat ovat tärkeitä, jotta vireystila pysyy hyvänä ja painonhallinta onnistuu.