Joskus iskee totaalinen energiapula kuntoillessa: tuntuu, ettei energiaa riitä enää yhteenkään juoksuaskeleeseen tai potkuun ladulla. Ja siitä siinä onkin kyse. Tuli syöty heikosti ennen kuntoilua, joten elimistöllä ei yksinkertaisesti ole energiaa riittävästi rivakkaan liikkumiseen. Elimistö kun muokkaa ruoan sisältämän energian kehon käyttöön.

Energiaa saadaan rasvoista, hiilihydraateista ja proteiineista. Proteiinit ovat ensisijaisesti kudosten rakennusaineita, mutta niidenkin ylimäärä varastoituu kehossa rasvaksi, jos niitä ei kuluteta energiaksi. Eri ruoka-aineissa oli erilaisia yhdistelmiä näitä energiaravintoaineita. Joissain ruoka-aineissa on kaikkia (esim. vilja, pähkinät), toisissa kahta (lihassa rasvaa ja proteiinia) ja kolmansissa vain yhtä (öljyssä vain rasvaa). Tästä johtuen on järjetöntä ja mahdotontakin määritellä tarkkaan, kuinka paljon mitäkin energiaravintoainetta ruokavaliossa pitää olla. Sen sijaan on hyvä miettiä, minkälaisia energianlähteet ovat. Eli sitä, sisältävätkö ne terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita vai eivät.

Jotta energiaa riittää koko päivälle, energiaa tulisi saada säännöllisesti pitkin päivää. Säännöllinen ateriarytmi, johon sisältyvät sopivan kokoiset välipalat ovat jaksamiselle elinehto. Välipalat rytmittävät energiansaantia ilman, että vatsa on koko ajan täynnä. Pääruokien on hyvä sisältää erilaisia monipuolisesti hiilihydraattien, hyvien rasvojen ja proteiinien lähteitä, kun välipalat voivat olla vitamiinipommeja eli pääosin kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Nälän ja tarpeen mukaan tietenkin.

Liikunta kuluttaa energiaa, mutta sen osuus koko energiankulutuksesta on aika vähäistä. Oikeasti suurin osa (n. 75 %) ruoan energiasta käytetään siihen, että keho pysyy käynnissä: sydän sykkii, veri kiertää, eivätkä keuhkot lakkaa hengittämästä. 5-10 % saadusta energiasta menee siihen, että ruoka sulatettaan, imeytetään ja kuljetellaan kehossa sinne, missä sitä tarvitaan. Liikunnalle ja muulle touhuilulle jää 15-20 %.  Paljon liikkuvalla määrä voi toki olla huomattavastikin isompi.

Energiantarve eri ikäryhmissä

Lapset

Lapset tarvitsevat painoonsa nähden paljon energiaa, sillä he tarvitsevat energiaa kasvuun ja kehitykseen. Lapset myös ovat luonnostaan aktiivisia ja touhukkaita, joten he kuluttavat paljon energiaa. Lapsen oppiessa kävelemään, pituuskasvu ja painon nousu monesti hetkellisesti pysähtyvät, sillä energiaa kuluu uuden taidon oppisen takia muuhun. Lapsi osaa säädellä itse tarvitsemaansa ruokamäärä, mutta tämä ei tarkoita, että lapsi täysin itsenäisesti vastaisi syömisestään. Aikuisten tehtävä on tarjota monipuolista ruokaa ja lapsi valitsee, kuinka paljon syö. Lisää lapsiperheen ruokailusta osiossa Syödään yhdessä.

Työikäiset

Työikäisten energian tarve riippuu paljon siitä, kuinka paljon he kuluttavat, eli liikkuvat töissä, vapaa-ajalla tai harrastamalla. Myös se, haluaako pudottaa painoa tai vaikkapa lisätä lihasmassaa, vaikuttavat siihen, kuinka paljon on hyvä syödä.

Ikääntyvät

Saman ikäiset ikäihmisten terveys ja kunto voivat erota toistaan paljon, mikä vaikuttaa aktiivisuuteen ja liikkumiseen. Energian tarve yleensä vähenee, mutta toisaalta ravintoaineiden tarve säilyy tai jopa nousee heikentyneen imeytymisen takia. Monipuolinen ruokavalio pitää mielen virkeänä. Kuntoilu ja liikunta kykyjen mukaan pitää huolta kehosta ja säilyttää itsenäisen toimintakyvyn mahdollisimman pitkään.