Fleksitarismi on joustavaa kasvissyöntiä. Se ei ole lihaa vastaan vaan kasvisten puolesta, tavoitteena syömisen terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus. Ruokavalion ideana on osa-aikainen kasvissyönti, joka ei pyri muuttamaan kerralla nykyisiä ruokavalintoja, vaan opastaa vähittäisillä muutoksilla kasvisvoittoisempaan ruokavalioon. Joustavassa kasvissyönnissä pyritään siirtämään eläinraaka-aine aterian nimittäjästä lisukkeeksi. Ydinajatuksena on myös joustavuus: kaikkea voi syödä kohtuullisesti.

Jokainen voi helposti ryhtyä fleksitaristiksi tarkastelemalla aluksi omaa ruokavaliotaan avoimesti. Kuinka paljon lihaa ja lihatuotteita ruokavalioni sisältää? Voisiko osan lihaa sisältävien aterioiden lihasta korvata kasviksilla? Minkä liha-aterian voisin kokonaan korvata kasvisruualla? Aterian lihan voisi ehkä siirtää sivuosaan ja rakentaa ateriakokonaisuutta enemmän kasvisten varaan. Entä kuinka paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja ruokavalioni sisältää? Olisiko mahdollista sisällyttää joka ateriaan joku kasvikunnan tuote? Lähtökohta on jokaisen oma, eikä vääriä tapoja noudattaa ruokavaliota ole. Suuntaus on kuitenkin lihankulutuksen vähentäminen.

Huoli lihankäytön vähentämisen vaikutuksesta proteiinin saantiin on turha. Saamme sekaruokavalioistamme reilusti proteiinia yli tarpeen. Hyviä proteiininlähteitä ovat muutkin ruoka-aineet kuin liha. Hyvä haaste fleksitaristille on kuitenkin totutella kasvikunnan proteiininlähteisiin ja opetella niiden hyödyntämistä ruuanlaitossa. Hyviä proteiinin lähteitä joustavassa vegetarismissa ovat satunnaisen lihan ja muiden eläinperäisten ruoka-aineiden syönnin lisäksi palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet, joita yhdistelemällä saadaan hyvälaatuinen seos proteiineja.

Fleksitaristi huomioi ruokavalintojensa vaikutukset kokonaisvaltaisesti keskittymättä yksipuolisesti vain tiettyyn ruuan ominaisuuteen kuten sen terveellisyyteen. Joustavassa kasvissyönnissä ruuan tuotannon ympäristövaikutukset ja eettisyys ohjaavat terveysvaikutusten ohella valintoja. Ilahduttavasti terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus kulkevat fleksitarismissa käsikädessä.

Perusteita lihankulutuksen vähentämiselle löytyy. Ympäristön näkökulmasta karjatalous aiheuttaa huomattavia määriä kasvihuonekaasuja, sen alta hakataan valtavia metsäalueita ja kulutetaan ehtyviä vesivarastoja. Suomessa mittakaava on pienempi, mutta samansuuntainen; karjatalous aiheuttaa täälläkin hiilidioksidipäästöjä ja lisää vesistöjen rehevöitymistä. Lihantuotannon eettisyys on myös ollut viime vuosina puheenaiheena ja asian tärkeys on johtanut lakiuudistuksiin sekä Euroopan Unionin että kansallisella tasolla. Taloudellisiakin perusteita lihankulutuksen vähentämiselle löytyy, sillä ruuan hinta on kuluttajille yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Monen ruokakorissa kalleimmat ostokset ovat eläinkunnan tuotteita.

Ruokatrendinä fleksitarismi on toteuttamiskelpoisempi ja vastuullisempi kuin vallalla olevat ruokavalintoja rajustikin rajoittavat tai määrittelevät ruokatrendit. Jokainen meistä voi ryhtyä fleksitaristiksi. Ihan jo terveytensäkin takia.