Yhdysvalloissa tuli vastikään voimaan säädös, jonka mukaan pikaruokaketjujen on ilmoitettava annostensa kalorimäärä ruokalistassa. Tämän tarkoituksena on ohjata ihmisiä terveellisempiin ruokavalintoihin. Loistava säädös, jota Kuluttajaliitto on lisättynä vaatimuksella suolan ilmoittamisesta yrittänyt Suomeenkin saada. Ehdotus sai jonkinlaisen tyrmäyksen maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, jossa mietittiin elintarvikkeiden pakkausmerkintävaatimuksia pakkaamattomien ruokien osalta. Kannatustakin tosin löytyi, sillä vahvaksi tueksi tulivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Sydänliitto. Ravintoloiden vastustus kuitenkin voitti.

Vasta-argumentteja löytyy

Seuraavassa on listattu asian edistämisen yhteydessä esille tulleita erilaisia vasta-argumentteja ja kommentteja niihin.

Tiedot ovat jo saatavilla. Totta, jotkut pikaruokaravintolat Suomessa antavat tietoa ruoka-annosten ravintosisällöistä. Mutta tavat, joilla tiedot annetaan, ovat ongelmallisia kuluttajan kannalta. Tiedot eivät ole esillä välittömässä ostotilanteessa. Tietoja annetaan ravintolan tarjotinpapereissa ja annoskääreissä sekä esitteissä, mutta ne ovat näkyvillä vasta kun tuote on ostettu tai ovat tarjolla kassasta erillisessä paikassa. Osa ravintoloista antaa tietoa verkkosivuillaan, mutta tällöin tiedonsaanti vaatii internetyhteyden ja tutustumisen tietoihin ennen ravintolaan menoa. Kuinka realistista on olettaa, että ihmiset tutkivat ravintoarvotietoja etukäteen? Ehkä terveystietoisimmat kuluttajat tekevät näin.

Ketjuravintola on liian vaikea määritellä. Ketjuravintolalla tarkoitetaan sellaista ravintolaketjua, jolla on useampia toimipaikkoja ympäri Suomen. Kuluttajat käyvät näissä niiden tuttuuden ja pysyvän ruokalistan sekä edullisten hintojen takia. Ne ovat erityisesti lapsiperheien suosiossa. Pikaruokaloiden ja ketjuravintoloiden tarjoamalla ruualla on kansanterveydellistä merkitystä.

Ei pidä syyllistää ihmisiä valinnoistaan ja aiheuttaa ahdistusta. Kuluttajat haluavat tehdä tietoisia valintoja yhä enemmän. Se, että tietoja ei anneta, aiheuttaa ahdistusta. Moni ruoka-alan lainsäädäntöuudistus vie juuri siihen suuntaan, että kuluttajat voisivat tehdä tietoisempia valintoja. Tämä antaa kuluttajille myös mahdollisuuden vaikuttaa ruokaketjun toimintaan ja ottaa enemmän vastuuta omista valinnoistaan. Ahdistusta aiheuttaa myös painonhallintataistelu, kun ei osata hahmottaa ruoka-annosten energiatiheyttä ja suhteuttaa annoksen suuruutta päivän tarpeeseen.

Ei voida taata tarkkoja tietoa. Kenellekään ei ole hyödyllistä tietää sisältääkö joku tuote 246 vai 256 kaloria. Oleellisempaa on tietää, että hampurilainen x sisältää 330 kcal, kun hampurilainen y sisältää 540 kcal, ja että koko ateria sisältää 1200 kaloria. Suuruusluokat ovat tärkeitä.

Tämä aiheuttaisi valtavasti lisätöitä ja on hankalasti toteutettavissa. Monella toimijalla tiedot ovat jo olemassa. Pysyvä ruokalistaa mahdollistaa sen, että annosten kalorimääriä ei tarvitsisi määritellä toistuvasti. Lisätyöksi jäisi järjestää ostotilanteessa tiedot näkyville joko paperiseen ruokalistaan tai ruokalistatauluun. Ehkä digitaalisista sovelluksista olisi tässä apua?

Kaloreiden sijaan pitäisi ilmoittaa suola ja rasvapitoisuudet. Ideaalitilanteessa annoksista ilmoitettaisiin kalori- ja suolapitoisuudet. Liiallinen suolansaanti on suomalaisille ongelma, eikä totuttelu vähäsuolaisempaan ruokaan onnistu, jos vaihtoehtoja ravintolaruuassa ei ole. Ravintola-annosten kalorimäärät ovat monelle hämmästys. Harva hahmottaa kastikkeiden, juuston, lisukkeiden ja annoskoon todellista vaikutusta aterian energiamäärään. Ruoka-annosten energiamäärä korreloi annoksen rasvapitoisuuden kanssa, joten tilan säästämiseksi kalorit 8ja suola) riittäisivät.

Lihavuusongelma ei ole ruuan tarjoajien ongelma. On se. Se on kaikkien ongelma. Väestön lihominen on niin iso ongelma maailmanlaajuisesti ja Suomessa, että kaikkien on kannettava kortensa kekoon taistelussa sitä vastaan. Vaikka kalorimäärien ilmoittaminen voi tuntua epäolennaiselta asialta mittavan ongelman ratkomisessa, se on yksi tärkeä keinoa vastuuttaa ihmisiä ja kannustaa kuluttajia tekemään tietoisia valintoja.

Lopuksi vielä kannustuspuhe

Miksi mikään pikaruokaketju tai ketjuravintola ei näe tätä kilpailueduksi ja lähde positiivisella mielellä merkitsemään kaloreita? Meidän kaksi isoa pikaruokaketjua ovat tehneet hienoja uudistuksia parempien salaattien, wrappien, smoothien ja kasvis- ja hedelmäpalojen muodossa. Seuraava luonnollinen askel olisi antaa kuluttajille paremmin tietoja eri valinnanvaihtoehtojen ravintosisällöistä. Jos jonkun tuotteen myynti sen seurauksena laskisi, luovuutta varmasti löytyy uusien tuottavien ja terveellisempien tuotteiden kehittelyyn.

 

Annikka Marniemi, elintarvikeasiantuntija ETM

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry