Kuluttaja tuntuu usein olevan hukassa pakkausselosteiden viidakossa. 90-luvulla syynättiin paketin kyljestä rasvan määrää, 2000-luvulla hiilihydraatteja sekä proteiinien määrää. Mutta mitä pakkaukset meille todella kertovat ja kuinka näitä lukuja tulee suhteuttaa arkipäiväisissä valinnoissamme?

Vedän työkseni ns. elämäntaparemonttiryhmiä yrityksissä. Eräässä ryhmässä kävimme kiivasta keskustelua siitä, ovatko kuivatut karpalot sopiva välipala. Eräs ryhmäläisistä nimittäin ajatteli tehneensä terveysteon ostaessaan näitä työpöydän laatikkoon, mutta hiilihydraatteja kartteleva työkaveri oli teilannut tuotteen täysin, kun silmät olivat hakeutuneet hiilihydraattien kohdalle: 82 grammaa 100 grammassa! Kaameaa! Karpalot olivat jääneet tältä ryhmään osallistuvalta naiselta syömättä ja ahdistus valinnoista oli jälleen iskenyt.

Niin, marjoissa ei luontaisesti juuri rasvaa tai proteiiniakaan ole, joten mitäs muuta siinä olisi kuin hiilihydraattia? Tosin tarkastelimme pussia yhdessä ryhmäläisten kanssa ja totesimme, että kaikki hiilihydraatit eivät ole luontaisesti karpalosta, vaan tuotteeseen on myös lisätty sokeria eli sakkaroosia. Määrää valitettavasti paketin kyljestä ei kuitenkaan löytynyt. Eli onko tuote sitten kuitenkin huono valinta, sillä kyllähän lisättyä sokeria tulisi kuitenkin välttää?

Kokonainen pussi painoi 50 grammaa ja arvelimme pussista riittävän noin neljään pieneen kouralliseen, eli välipalaksi tulisi syötyä kuivattuja karpaloita noin 10-15 grammaa. Käytännössä tästä määrästä saadaan hiilihydraatteja noin 8-12 grammaa. Vaikka henkilö haluaisi laihduttaa, ja vähentää jonkin verran hiilihydraattien määrää ruokavaliossaan, päivittäinen hiilihydraattien määrä olisi jotain 100-150 gramman väliltä. Pieni kourallinen veisi siis vain noin 10% päivän hiilareista! Eli hiilihydraattien liiallisen määrän vuoksi nämä kuivatut karpalot eivät ainakaan ole huono välipala. Ja vaikka osa tästä määrästä olisi lisättyä sokeria, niin sekin määrä mahtuu helposti suositukseen. Kärpäsestä tulee helposti härkänen, kun ei osata suhteuttaa määrää tarpeeseen.

Mikäli karpaloita tulisi napostelua päivän mittaan koko pussillinen, hiilihydraattien määrä jäisi noin 40 grammaan, mikä vastaa kahta lasia omenatäysmehua tai noin puolet pienestä 100 gramman karkkipussista. Ravintoaineita karpalosta saadaan kuitenkin suhteessa tietenkin huomattavasti enemmän kuin mehusta tai karkista. Toki näitä sokeroituja kuivattuja karpaloita terveellisempiäkin välipalavaihtoehtoja on olemassa, mutta pitää muistaa myös ns. käytännön esteet. Kaikilla ei ole käytössä työpaikalla jääkaappia jogurtin tai rahkan säilyttämistä varten, tai edes aikaa pitää kunnon taukoa, jolloin ehtisi syömään järkevän välipalan. Tällöin välipalaksi on valittava tuote, jota on helppo ja nopea napostella esimerkiksi asiakastapaamisten välissä ja jota pystyy säilyttämään työpöydän laatikossa taikka käsilaukussa.

Toinen käytännön esimerkki onkin sitten suolasta, jonka päivittäinen suosituksen yläraja on vain 5 grammaa. Vaikka tuoteselosteessa puhutaan vain pienistä 0,9% suolapitoisuuksista, saattaa suolaa tulla helposti liikaa. Esimerkiksi syömällä suuri lautasellinen (4 dl = n. 400 g) kasvissosekeittoa, jonka suolapitoisuus on 0,9%, saadaan annoksesta jo 3,6 grammaa suolaa.

Haasteita siis edelleen löytyy, kun arjen kiireessä yritetään löytää sopivia ruoka-aineita ja tulkita pakkausselosteita. On kuitenkin muistettava, että mikään ruoka-aine tai elintarvike ei ole absoluuttisesti hyvä tai huono valinta, vaan useimmiten jokaisesta tuotteesta löytyy sen hyvät ja huonot puolet.

Kuivattuihin karpaloihin vielä kommentti: tälle henkilölle ne olivat oivallinen välipala, sillä hän ei aikaisemmin syönyt mitään välipalaa Usein syöminen kostautui illalla, kun nälkä oli kasvanut liian suureksi. Tosin ravitsemuksellisesti välipala saisi olla hieman suurempikin, sillä pienestä kourallisesta kuivattuja karpaloita saa vain noin 35 kcal eli karpaloiden lisäksi voisi jatkossa syödä vaikka pienen jogurtin, viilin tai vaikkapa kourallisen pähkinöitä, jolloin välipalaan saataisiin myös hieman proteiinia pitämään nälkää paremmin loitolla ja syöminen pysyisi iltaa kohti paremmin hallinnassa.

——————————————————————————————————

Kuningatarkukko (8 annosta)

150 g juoksevaa margariinia (esim. Becel juokseva margariini tms.)

1 dl sokeria

4 dl täysjyväruisjauhoja (kuitua 20 g)

¾ tl leivinjauhetta

400 g pakkasesta marjoja (esim. mustikkaa, vadelmaa ja mansikkaa)

0,5 dl sokeria

½ dl perunajauhoja

Sekoita rasvaan sokeri ja jauho-leivinjauheseos. Ota 3/4 taikinasta ja painele uunivuoan (halakisijan 22-24 cm) pohjalle sekä reunoille.

Kumoa kulhoon jäiset marjat. Lisää sokeri ja perunajauhot. Levitä marjaseos vuokaan.

Tee lopusta taikinasta pieniä levyjä ja asettele marjojen päälle. Anna taiteellisuutesi näkyä, sillä koskaan taikina ei kuitenkaan riitä peittämään piirakkaa kokonaan (nimimerkillä kokemusta on!)

Paista 200 asteessa noin 40 min, kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Tarjoile hieman lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.

————————————————————————————————————————

Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Nutrifilia