Karppauksesta

Jokunen vuosi sitten karppaus oli iso menestys; lehdet pursusivat karppaajien kokemuksia ja kriittisyyttä hiilihydraattien syöntiä kohtaa. Sana karppaus viittaakin englanninkieliseen termiin carbohydrates, eli hiilihydraatit. Osalle karppaus tuntui olevan tapa laihduttaa, osalle tapa elää.

Mitä karppaus oikein on?

Karppauksella ei ole mitään sovittua määritelmää, joten se voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Yhdelle karppaus voi olla sitä, että karsii sokerin, valkoiset leivät, pullat ja leivonnaiset pois omasta ruokavaliostaan ja lisää samalla kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiä. Tässä muodossa karppaus on terveydelle hyväksi ja on itse asiassa pitkälti ravitsemussuositusten mukainen ohje. Toiselle karppaus puolestaan perustuu kananmunien, pekonin, lihan, lihavalmisteiden ja muutaman kasviksen käyttöön. Tässä muodossa karppaus on terveydelle haitaksi pidemmällä aikavälillä, eikä sen suosimiseen tässä muodossa ole perusteita.

Suositeltavin muoto karppauksesta on sellainen, jossa tarkkaillaan erityisesti tyhjien höttöhiilihydraattien määrää. Se tarkoittaa valkoisen leivän, pastan ja riisin, karkin, limujen, leivonnaisten ja kakkujen syönnin karsimista. Samalla on järkevää rajoittaa ylenmääräistä leivän syöntiä, jos se on ollut tapana. Hyvään karppausruokavalioonkin mahtuu päivittäin muutama pala kunnon täysjyväleipää vaikka rukiisena. Tärkeää on korvata prosessoidut viljatuotteet (yleensä valkoisia viljatuotteita) erilaisilla ja erivärisillä juureksilla, kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla.

Monelle karppaus on tapa laihtua

Hiilihydraatin lähteiden karsiminen ruokavaliosta voikin nopeasti alentaa painoa, sillä hiilihydraatit sitovat vettä kehoon. Nopea painonlasku johtuu silloin kehosta poistuvasta nesteestä. Laihdutuskuurit loppuvat aina aikanaan, jolloin paino käntyy helposti nousuun. Tämä johtuu uudesta muutoksesta ruokavaliossa. Painonhallinnan kannalta helpompaa olisi opetella tasainen, ei liian rajoittava, ja pitkällä aikavälillä toteutettavissa oleva tapa syödä. Oli se sitten hyvää karppausta tai ruokakolmion mukaista syömistä, nämä kun eivät ole kaukana toisistaan.

Muista monipuolisuus ja folaatti

Jos syystä tai toisesta haluaa jättää pääosan viljatuotteista pois, kannattaa pyrkiä koostamaan ruokavalio erityisen monipuolisesti. Näin varmistetaan, että viljatuotteiden sisältämät, elimistölle tarpeelliset ravintoaineet saadaan muista ruoka-aineista. Näitä ovat erityisesti kuitu ja B-vitamiinit. Etenkin monissa aineenvaihduntatehtävissä tarpeellista folaattia suomalaiset saavat muutenkin liian vähän ruokavaliostaan. Hyviä lähteitä viljattomassa ruokavaliossa ovat sisäelimet, kanamuna, pavut sekä kasviksista erityisesti nokkonen ja pinaatti.

Syö folaattipitoisia ruokia usein, jos jätät viljat ruokavaliostasi pois.

 Riittävästi kuitua

Kuidun saanti voi olla pulmallista, jos viljatuotteita ei syö tai syö niitä hyvin niukasti. Ohessa oleva esimerkkipäivälla kuvataan miten riittävä kuiden saanti voidaan varmistaa kun viljoja ei juurikaan syödä. Tällöin kuidun lähteenä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat. Myös siemenet ja pähkinät ovat tällöin tärkeä kuidun lähde. Pähkinät ja siemenet ovat todella ravintoainepitoisia, mutta ne sisältävät myös paljon energiaa. Kuituo tulisi saada päivän aikana 25-35 g/vrk. Lisää infoa kuidusta täällä.