Jauhelihaton lokakuu -somekampanjamme on herättänyt hämmentävää närää sekä lihan syönnin vastustajissa, että kannattajissa. Kampanjan idea on ollut ravitsemussuosituksiin perustuva ajatus siitä, että lihaa syötäisiin vähemmän, mutta laadukkaampana, ruokaa ja lihaa arvostaen. Tähän lisäsäväyksenä on ollut kotimaisiin vaihtoehtoihin kannustaminen. Halusimme siis motivoida ja konkreettisesti opastaa reseptien avulla kuluttajia panostamaan ruuanlaittoon, opettelemaan uusia taitoja ja käyttämään aiemmin kokeilemattomia raaka-aineita. Tärkeä tavoite oli kannustaa kuluttajia arvostamaan lihaa raaka-aineena ja näin nostaa kynnystä heittää ruokaa pois.

Homma ei sitten mennytkään ihan niin. Lopetimme kampanjan kahdeksan päivän jälkeen, koska ehdimme suututtaa niin monta tahoa. Asiasisältöön suuttuneet tuohtuivat siitä, että tulkintansa mukaan kannustimme lisäämään lihankäyttöä (tai emme olleet ehdottomia lihankäytön lopettamisesta), ja että kannatamme eläinten huonoja oloja, kun taas toiset suuttuivat siitä, että kampanja ylipäätään oli olemassa. Melkoinen soppa…Tässä kirjoituksessa kerron oman näkemykseni kampanjan tarkoituksesta.

Kampanjan nimi tuli siitä, että viime aikoina on rummutettu jauhelihaa trendikkäänä raaka-aineena niin verkkolehtien resepteissä, blogeissa, kirjoissa kuin lihatalojenkin toimesta. Olemme hankkeessamme ravitsemussuositusten mukaisesti lihankäytön kohtuullistamisen asialla. Siksi tavoitteenamme oli herättää ajattelemaan lihaa monipuolisena raaka-aineena, ei pelkästään kaikille tutussa jauhetussa muodossa. Jauhelihan menekki on suurta, ja samalla se on helppo, ruuanlaittotaitojakin vähemmän vaativa raaka-aine. Monelle lihan ja lihavalmisteiden käyttö on jo kohtuullisella tasolla, mutta on usein liian yksipuolista, pääasiassa suositaan lihavalmisteita ja jauhelihaa.

Samaan aikaan kampanjamme kanssa oli meneillään hyvin suosittu Lihaton lokakuu -kampanja. Oman kampanjamme tarkoituksena oli tarjota vaihtoehtoinen tapa miettiä omia ruokatottumuksia ja lihankäyttöä ilman vaatimusta lihankäytön lopettamisesta.

Jos olisimme jatkaneet kampanjaamme, olisimme myös voineet kannustaa kuluttajia reseptien avulla erilaisten lihalaatujen käyttöön. Lihareseptejä oli tulossa, ja yksi jo ehdittiinkin jakaa facebook-sivuillamme. Myös kalan syönnin lisääminen terveyssyistä olisi ollut yksi teemoistamme. Ravitsemussuosituksissa kalaa kannustetaan käyttämään nykyistä enemmän, vähintään 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Suomalaiset ovat lohensyöntikansaa, tästä kertoo se, että tärkein tuontikalamme on edullinen norjalainen viljelty lohi. Suomalaiset syövät sitä enemmän kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä, jotka toki sesongin ja tarjousten ulkopuolella ovat kalliita. Olisimme voineet järjestää Jauhelihattoman lokakuun sijaan Lohettoman lokakuun samalla tavoitteella: kannustaaksemme ihmisiä kokeilemaan erilaisia, erityisesti kotimaisia kalalajeja.

Kampanjan tarkoitus oli hyvä, mutta viesti ei mennyt perille toivotulla tavalla. Jatkamme edelleen samalla linjalla kuin aikaisemmin – kohtuudella kaikkea ja kaikkia kunnioittaen. Mutta myös entistä herkemmällä korvalla kuunnellen ja kannustaen muitakin samaan.

 

Annikka Marniemi

elintarvikeasiantuntija, Syö hyvää -hanke, Kuluttajaliitto