Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset on julkaistu. Jo ennen julkaisuaan suositukset herättivät mediassa keskustelua esimerkiksi tofun suosittelun ja lakritsin välttämiskehoituksen vuoksi. Nämä seikat kyllä löytyvät suosituksista, mutta ovat vain pieniä yksityiskohtia kokonaisuudessa.

Koko perheen suositukset

Uudet suositukset esittelevät terveyttä edistävän ja monipuolisen ruokavalion periaatteet. Suosituksissa kerrotaan vinkkejä tällaisen ruokavalion toteuttamiseen lapsiperheissä aina raskauden suunnittelusta lapsen varhaisaikuisuuteen saakka. Kantavia voimia suosituksissa ovat iloinen ruokasuhde, koko perheen yhteinen ruokailu, ruokakasvatus ja hyvinvointioppiminen. Varhaislapsuus on aikaikkuna lapsen elinikäiseen hyvinvointiin, sillä pohja niin elintavoille kuin makutottumuksillekin luodaan jo lapsena. Jopa sikiöaikaisella ravitsemuksella on merkitystä tulevan terveyden kannalta.

Uusien suositusten painopisteitä

Monikulttuurisuus ja erilaiset ruokavaliot otetaan nykyisissä suosituksissa entistä paremmin huomioon. Tämä näkyy esimerkiksi lautasmallikuvissa, joissa perinteisen lautasmallin rinnalle on piirretty myös monikulttuurinen ja vegaanin lautasmalli.

Kiinteiden ruokien aloitusaikaa on uusissa suosituksissa täsmennetty. Täysimetystä suositellaan 4-6kk ikään saakka. Kiinteiden lisäruokien maistelu aloitetaan lapsen yksilöllisestä kehityksestä riippuen. Äidinmaidon tulisi olla pääasiallinen ravinto ensimmäiset puoli vuotta ja tämän vuoksi uusia makuja kehotetaankin maisteltaviksi aina imetyksen jälkeen.

Foolihapon saantiin kiinnitetään uusissa suosituksissa erityishuomiota. Jokaisen raskautta suunnittelevan tulisi syödä 400 mg foolihappolisää päivittäin jo pari kuukautta ennen toivottua raskautta. Ruoasta folaattia saa esimerkiksi täysjyväviljasta, palkokasveista, marjoista ja tummanvihreistä kasviksista.

Kaikkien yhteiset haasteet

Lapsiperheiden uusissa ruokasuosituksissa on myös paljon tuttua. Rasvan laatuun panostaminen, kalan ja kasvisten käytön lisääminen, lautasmalli, ruokakolmio ja lihan käytön kohtuullistaminen ovat kaikki tuttuja vuonna 2014 julkaistuista suomalaisista ravitsemussuosituksista. Lasten ravitsemuksen haasteet ovat pitkälti samoja kuin muun väestön.

Kasvisten käytön lisääminen on yksi keskeinen keino, jolla sekä lasten että aikuisten ruokavalion laatua voitaisiin parantaa. Lapset pitävät sokerista lähes itsestään ja suolaiseen he tottuvat helposti. Karvaat ja happamat maut, joita esiintyy varsinkin kasviksissa ja marjoissa, vaativat opettelua ja useampaa maistelukertaa. Monet ovat luonnostaan epäluuloisia vieraita makuja kohtaan, joten opettelussa vaaditaan sinnikkyyttä, rohkaisua ja useita maistelukertoja. Ja koska lapsi oppii mallista, kannattaa omiin ruokailutottumuksiin kiinnittää erityistä huomiota silloin kun pöydässä istuu myös pienempiä ruokailijoita. Tuputtamiseen ja pakottamiseen ei kannata lähteä, sillä ruokahetkien on tarkoitus olla rentouttavia ja mukavia yhdessä olon hetkiä. Voitte pitää vaikka yhdessä kasviskoulun, jossa tutustutaan erilaisiin kasviksiin kaikilla aisteilla! Ruokailo on hyvän ruokavalion perusta.