Äkkiseltään voisi ajatella, ettei rasvalevite ole kauhean tärkeä osa ruokavaliota. Eihän sitä käytetä oikeastaan kuin pieninä määrinä leivälle, puuroon silmäksi ja kesällä uusien perunoiden kaveriksi. Kaupassa valitaan automaattisesti se tutuin tuote, jota on käytetty iät ja ajat, sen kummempia miettimättä tai levitteitä vertailematta. Etenkin leipien ystävälle rasvalevitteestä voi kuitenkin kertyä huomattava osa rasvan saannista. Parhaimmillaan levitteestä saa runsaasti pehmeää rasvaa, mutta levitteestä riippuen se voi olla myös merkittävä kovan rasvan lähde. Levitteissä on huimia eroja ja valinnalla on väliä!

Erilaisia levitteitä

Kaupassa voi mennä sormi suuhun, jos ehtii jäädä levitehyllyn eteen tarkastelemaan valikoimaa. Tarjolla on niin margariineja, voita, kasvirasvalevitteitä, rasvaseoksia, mariineja, terveysvaikutteisia levitteitä kuin voi-kasviöljysekoituksiakin ja kaikkia näitä useissa eri rasvapitoisuuksissa. Miten nämä oikein edes eroavat toisistaan?

  • Margariinit ja (kasvi)rasvalevitteet

Kasvirasvalevitteet on valmistettu pääosin kasvirasvoista, maitorasvaa niissä täytyy olla alle 3 %. Rasvamäärän mukaan kasvirasvalevitteet jaetaan margariineihin ja rasvalevitteisiin. Margariineiksi kutsutaan niitä levitteitä, joissa on rasvaa 80-90 %, 60-62 % tai 39-41 %. Muut nimetään rasvalevitteiksi.

  • Seokset

Mikäli levitteen rasvasta on maitorasvaa 10-80 %, on kyseessä seos. Rasvapitoisuuden mukaan nämä nimetään joko rasvaseoksiksi tai rasvaseoslevitteiksi. Puhekielessä näistä käytetään usein nimitystä mariinit.

  • Maitorasva

Rasvapitoisuudesta riippuen ainoastaan maitorasvaa sisältäviä levitteitä kutsutaan joko voiksi tai maitorasvalevitteiksi.

Hyvät valinnat

Mitä arkilevitteeksi kannattaisi sitten ostaa? Rasvalevitteessä kannattaa suosia kasviöljypohjaista rasvalevitettä, jossa on vähintään 60 % rasvaa. Hyvässä levitteessä rasvasta vähintään 2/3 (66 %) on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. Sydänmerkki auttaa bongaamaan levitehyllyltä ne vaihtoehdot, joissa on natriumia enintään 400 mg/100g (suolaksi muutettuna 1g/100g) ja kovaa rasvaa enintään 30 % rasvasta. Näin valitsemalla levitteestä saatavan rasvan laatu pysyy hyvänä ja välttämättömiä rasvahappoja saadaan riittävästi.

Voi ja suurin osa voi-kasviöljyseoksista ei sovi näihin kriteereihin, mutta eivät ne silti kokonaan pannassa ole. Voi ja rasvaseokset ovat omiaan tuomaan makua esimerkiksi leivontaan tai ruoanlaittoon silloin tällöin käytettynä. Kokonaisuuden kannalta arkiset valinnat ovat merkityksellisimpiä, niinpä leipälevitteeksi kannattaa valita kasviöljypohjainen levite. Erimerkkisten levitteiden rasvahappokoostumuksia on vertailtu tässä sekä tuotevertailusivustollamme.

Kaijan kolmen päivän levitekokeilu

Leivälle margariinia, mariinia tai voita, onko sillä nyt niin väliä? Esimerkissämme Kaija Keskiverto syö kolmena peräkkäisenä päivänä neljä leipää. Hän levittää ensimmäisenä päivänä jokaiselle leivälleen reilun teelusikallisen 60 % margariinia, toisena päivänä 75 % voi-kasviöljyseosta ja kolmantena päivänä voita. Joka päivä hän käyttää leivillään siis yhteensä 24g levitettä. Katsotaan, millainen vaikutus rasvalevitteellä on Kaijan syömän rasvan laatuun.

Levitevertailu

Leipärasvasta saadun rasvan kokonaismäärä ei eroa paljoa eri päivien välillä. Rasvanlaatu sen sijaan näyttäisi riippuvan paljonkin siitä, laittaako Kaija leivälleen margariinia, mariinia vai voita. Kovaa, tyydyttynyttä, rasvaa tulee leivälle levitetystä margariinista noin kolmasosa verrattuna mariiniin ja vain viidennes voihin verrattuna. Leivälle laitetusta voista Kaija saa jo yli puolet siitä kovasta rasvasta, jota enimmillään päivän aikana suositellaan saavan. Mariinista tulee noin kolmasosa ja margariinista vain noin 12 % suositellusta enimmäismäärästä.

Pehmeiden rasvojen saannissa tulee myös esiin eroja. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen määrissä ei tosin ole suurta eroa levitteiden välillä, mutta tärkeissä monityydyttymättömissä rasvahapoissa sitäkin enemmän. Monityydyttymättömien rasvahappojen joukossa ovat myös ne välttämättömät rasvahapot, joita ilman ihmiskeho ei yksinkertaisesti elä (n-3 ja n-6).

Voita käyttäessään Kaija saa leipärasvastaan alle 10 % siitä monityydyttymättömien rasvahappojen määrästä, mitä hän saa margariinia leivälle levittäessään. Rasvaseokseenkin verrattuna margariinissa on yli kolminkertainen määrä monityydyttymättömiä rasvahappoja, omega-3-rasvahappoja yli tuplaten ja omega-6 lähes viisinkertaisesti. Tästä voimäärästä ei saa juuri lainkaan välttämättömiä rasvahappoja, kun taas margariinipäivänä Kaija saa leipärasvastaan suuren osan tarvitsemistaan rasvahapoista.

Levitteiden ravintoarvotiedot Finelistä. Vertailussa käytetty noin 2000 kcal ruokavaliota laskettaessa päiväkohtaisia suosituksia.

VINKKI! Rasvaseminaarissamme puhuttiin esimerkiksi margariinien valmistusprosessista ja elintarvikkeiden rasvakoostumuksen analysoinnista. Saat näistä aiheista lisätietoa seminaariesityksistä.