Muistatko, kuinka monta kertaa laitoit eilen jotain suuhusi? Oma ateriarytmi tai taipumus napostella saattaa helposti olla automaattista, eikä sitä välttämättä edes noteeraa kaikkea suuhun laittamaansa. Muutama keksi taukohuoneen kahvipöydältä, lasillinen mehua tai kaverin tarjoamat karkit menevät kurkusta alas ihan kuin ohimennen. Napostelu helposti haittaa järkevän ateriarytmin noudattamista, kun kunnon nälkä ei pääse koskaan vaivaamaan. Pääaterioiden välissä tai niiden tilalla syötävistä pienistä suupaloista saattaa päivän aikana kertyä isokin energiamäärä.

Rytmillä on väliä

Säännöllinen ateriarytmi vähentää napostelua, pitää verensokerin tasaisena ja hillitsee nälän tunnetta. Jos aterioiden välillä on pitkä aika, verensokeritasot romahtavat ja olo voi tuntua nuutuneelta. Kun syö säännöllisesti, vireystila sekä keskittymiskyky pysyvät hyvinä eikä tule nälkänotkahduksia tai jättimäisten aterioiden aiheuttamia uupumustiloja. Jos nälkä pääsee kasvamaan todella suureksi, annoskoot saattavat kasvaa aivan liian suuriksi.

Ateriarytmi vaikuttaa myös ruokavalion ravitsemukselliseen laatuun. Jos päivän ateriat ovat parin tunnein välein syötyjä suupaloja, ne jäävät helposti yksipuolisiksi ja ruokavalion laatu kärsii. Kunnon ateriat on ravitsemuksellisesti usein laadukkaampia ja monipuolisempia kuin naposteltavat ruuat.

Hampaatkin tykkäävät säännöllisestä ruokailurytmistä, sillä hampaita koettelee happohyökkäys aina kun suuhun jotain laitetaan. Hammasterveydestä voi lukea Pidä huolta hampaistasi -artikkelista.

Energiaa aktiiviseen aikaan

Milloin sitä sitten tulisi syödä? Vuorokausirytmi antaa ateriarytmille hyvät lähtökohdat. Yöllä nukutaan ja samalla myös paastotaan, aamulla herätellään kehoa aamiaisen voimin. Päivällä aktiivisimpaan aikaan syödään kunnollinen lounas. Iltapäivällä saadaan sopivasti lisäenergiaa välipalasta, illemmalla nautitaan ravitseva päivällinen ja myöhemmin tarvittaessa iltapala. Tarkoituksena on painottaa ateriointi aktiivisimpaan aikaan, jolloin keho ja mieli tarvitsevat energiaa. Yötyöläisellä aterioiden ajankohta voi olla hyvinkin erilainen päivällä työskentelevään verrattuna, mutta lähtökohta ja rytmi on sama. Päiväsaikaan ja yövuoroissa työskentelevien ateriarytmien eroista on kirjoitettu artikkelissa Ateriarytmillä virtaa.

Löydä oma rytmisi

Ateriarytmi ja tottumukset ovat pitkälti yksilökohtaisia ja sidoksissa kulttuuriin. Suomessa on totuttu kolmen pääaterian malliin, joiden lisäksi ohjeistetaan syömään tarvittaessa 1-2 välipalaa. Työ- ja opiskelurytmimme tukee tällaista ateriarytmiä.  Omaa, itselle sopivaa ateriarytmiä voi arvioida kuulostelemalla oloaan. Jos nälkä pääsee usein kasvamaan todella suureksi, aterioiden tiheyttä ja pääaterioiden kokoa voi olla syytä kasvattaa. Välipalat auttavat myös rytmittämään päivää. Jos taas koskaan ei oikein koe varsinaista näläntunnetta, aterioita saattaa olla liian tiheästi. Oman rytmin löytää kokeilemalla. Kesällä suomalaistenkin suusta kuulee usein, kuinka ruoka ei maistu helteellä normaaliin tapaan. Ateriarytmiin voi siis vaikuttaa myös ilman lämpötila.

Säännöllinen ateriarytmi on erityisen tärkeä lapsille. Lapset eivät pysty syömään yhtä suuria annoksia ja käyttämään hyväkseen elimistön energiavarastoja yhtä tehokkaasti kuin aikuiset. Siksi on tärkeää, että lapsille on tarjolla kunnon pääateriat ja välipalat.

Lautasmalli ja hyvät välipalat avuksi

Itselle sopivien ruokailukertojen ja ateriatiheyden löytymisen lisäksi hyvin tärkeää on myös syödyn ruoan laatu ja määrä. Vanhaa kunnon lautasmalli toimii loistavasti aterian monipuolistajana ja annoskoon kohtuullistajana. Sitä voi soveltaa myös välipaloihin niin, että painopiste on kasviksissa, ja muita elementtejä pienemmässä määrin. Välipalat kannattaa valita päivän muiden aterioiden ja aktiivisuuden mukaan. Jos lounas jäi turhan kevyeksi eikä päivälliselläkään ehdi tankata riittävästi, voi välipalalla syödä runsaammin. Suuren buffetlounaan jälkeen voi välipalan unohtaa tai napata hedelmä- tai kasvispaloja teekupin lomassa. Nykyisin jopa melkein neljännes päivän energiasta saattaa tulla erilaisista välipaloista. Välipalalla siis on väliä, ei ole ihan yhdentekevää mitä pääaterioiden lisäksi syödään.