Siivoaminen kannattaa aina. Viime viikonloppuna meillä siivottiin kaappeja, nimenomaan sellaisia kaappeja, joihin ei kukaan ole vuosikausiin rohjennut kajota. Yhdestä kaapista löytyi aarrelaatikko, jossa oli muun muassa nuorimman poikani alakouluaikaisia papereita. Toisen luokan jälkeen oppilaat tekivät opettajalle kiitokseksi ” Ystäväkirjan”, johon jokainen oppilas täytti oman sivunsa ja näistä sivuista saimme sitten kopiot kotiin. Mieleeni muistui se toukokuinen päivä Nuuksiossa, jossa luokan perheretken päätteeksi Ystäväkirja kiersi vanhempien luettavana ja aiheutti yleisiä naurunpyrskähdyksiä. Yhtenä syynä nauruun oli se, että nuorimmaiseni oli ilmoittanut lempiruuakseen ”poron vasan munuaiset”, kun muut liikkuivat pizza-lihamakaronilaatikko-linjalla.

Lempiruuaksi ei suinkaan hänelle ollut valikoitunut jokatiistainen arkiruokamme, vaan kaikkien arvostama erikoisherkku, jota on harvoin tarjolla ja jota, tosin kuin muuta ruokaa pöydässämme, jouduttiin ja joudutaan yhä säännöstelemään. Perheessämme on neljä lasta, joista tuohon aikaan alakouluikäistä lukuun ottamatta muut olivat jo teinejä ja söivät sen mukaisesti. Munuaisten valmistaminen on niin iso työ, että ne jaettiin tasan kaikkien kesken eikä jakojäännöksiä ollut.

Tämä muistelo aiheutti minulle kotitekoisen valaistuksen ja samalla muistutuksen arkisokeudesta. Ihminen ja pikkuihminenkin on laumaeläin, joka pyrkii samaistumaan laumaan ja toiminaan lauman johtajan esimerkin mukaisesti. Niin myös ruuan suhteen. Kun aikuiset perheessä osoittavat arvostusta ruoanlaittoa, ruokaa ja ruokailuhetkiä kohtaan, välittyy se myös lapsille.

Muutama viikko sitten mediassa käytiin mielenkiintoista keskustelua siitä, miksi lapsille tarjotaan ravintoloissa Nauravia nakkeja, Angry Birds-koreja ja Kapteeni Koukun kalapuikkoja. Lasten annoksia puolustavien selitys oli se, että vanhemmat saavat rauhallisen herkutteluhetken kun lapset eivät kiukuttele ruuasta ja vaan keskenään kiskovat naamaan kummallisesti nimettyjä kalapuikkoja. Munuaismuistelo sai pohtimaan, että näinkö kasvatamme pullamössösukupolven tilalle kalapuikkosukupolven ? Vai olisiko jo aika tarjota ravintoloissakin lapsille oikeaa ruokaa ja opettaa lapset ja nuoret vanhempien esimerkin mukaan arvostamaan oikeaa ruokaa ?

 

Tuula Sario, johtava lakimies

Kuluttajaliitto