Meillä on mahtava hanke: hämmästyttävän laaja kumppaniverkosto, loistava taustajoukko ja ideoita ja intoa pursuava naiskaksikko. Haluamme kaikki yhdessä laittaa lusikkamme soppaan ja vaikuttaa suomalaisten käsityksiin siitä, miten voidaan syödä terveellisesti. Että se ei ole mahdotonta tai edes vaikeaa, vaan usein pieniä arjen valintoja. Että jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.

Syö hyvää -hanke ja erityisesti nämä nettisivut ovat pääasiassa suunnattu ihan tavallisille ihmisille. Syö hyvää -nimi viittaa ruuan eri puoliin. Ruoka voi tehdä hyvää keholle, aisteille ja ympäristölle. Hankkeen pohja on uusissa ravitsemussuosituksissa, ei meidän mielipiteissämme tai mutu-tuntumassamme. Tähän pohjaan ja  tarkkaan tietoon yhdistämme sitten sitä mutua, makua, kokemuksia, yhdessä syömistä, maalaisjärkeä ja vaikuttamista sekä keskustelua myös eri mieltä olevien kanssa. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea siitä syntyy seuraavan kolmen vuoden aikana.

Pieni ajatusleikki: Minkälaista olisi, jos ravitsemussuosituksia ei annettaisi? Jos ei olisi yhteistä ja yleistä käsitystä siitä, mikä on keskimäärin terveellistä?

Silloin ei annettaisi ohjeistusta kouluihin tai työpaikkaruokaloihin siitä, mitä ruokaa olisi hyvä tarjota. Ehkä kouluissa olisi Amerikan tapaan lounaalla tarjolla ranskalaisia ja keksejä. Miksikäs ei, helppoa ja halpaa, ja kunnilta säästyisi rahaa. Ilman suosituksia teollisuus tuskin olisi vähentänyt sen 60 000kg suolaa tai 100 000kg kovaa rasvaa tuotteistaan (kuten sanovat tehneensä). Merkittävä teko, olivat ne määrät tuotetasolla mitä tahansa ja oli tuotteista mieltä mitä tahansa. Kauppa tuskin markkinoisi terveydelle hyviä tuotteita sitäkään vähää, mitä se nyt tekee. Tavalliset kuluttajat olisivat varmasti vielä enemmän hukassa ruokaviestien kanssa. Ja taitavien markkinamiesten armoilla oman terveytensä kanssa.

Ruokakolmio vasta olisikin mielenkiintoinen. Se olisi kuvastaisi puhtaasti maatalouspolitiikkaa. Maito-, liha- ja viljatuotteet rakentaisivat kolmion laajan pohjan. Halvoilla raaka-aineilla ja bulkkituotteilla voittaisi myös hyvän paikan kolmiossa. Sokeri, karkit, limut ja muu höttöruoka muodostaisivat siten kolmion vankan keskiosan. Muutamat kasvikset olisivat huipulla, kun eivät muualle mahtuisi.

Paitsi että jos suosituksia ei annettaisi, koko kolmiota ei edes olisi. Eikä Syö hyvää -hankettakaan. Silloin hankkeessa seuraavien vuosien aikana syntyvää valtava tietomäärää ja lukuisia viestintätoimenpiteitä hyvin syömisestä ei koskaan syntyisi.

 

Annikka Marniemi                                                                                                                         elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, hankevastaava                                                                              Kuluttajaliitto

P.S. Saat ajankohtaista tietoa hankkeen tapahtumista sekä asiaa hyvästä syömisestä tilaamalla noin kerran kuukaudessa ilmestyvästä uutiskirjeestä, jonka voi tilata lomakkeella tästä.