Aikuisilla hampaiden reikiintyminen on vuosien mittaan vähentynyt, mutta lasten hampaat ovat aikaisempaa huonommassa kunnossa. Hammasongelmat eivät rajoitu vain reikiintymiseen, sillä hampaiden laiminlyönti voi johtaa ientulehduksiin, juurihoitoihin, hampaiden poistoon ja jopa vakaviin ei vain suuhun rajoittuviin tulehduksiin. Lasten hammasterveyden heikentymisen syynä on jatkuva napostelu ja lisääntynyt sokerin syönti, pääasiassa mehujen, limsojen ja makeiden välipalojen muodossa. Hampaiden säännöllinen puhdistaminen on oleellista, mutta sen lisäksi ratkaisevan tärkeää on mitä ja miten usein syö. Pelkkä harjaus aamuin illoin ei riitä.

Bakteerit mässäävät sokerilla

Hampaiden pinnalla asustaa bakteereita, jotka elävät suuhun päätyvillä hiilihydraattipitoisilla ruoka-aineilla. Näitä hyödyntäessään bakteerit muodostavat hampaiden pinnalla happoja, jotka alentavat suun happamuutta. Hapan ympäristö liuottaa hampaiden kovaa kiillettä. Bakteerit syövät massaa hampaan pinnalla, ja samalla kaivavat reikiä pehmentyneeseen hammaskudokseen. Mitä enemmän, ja erityisesti mitä useammin suussa on hampaiden pintaan takertuvaa sokerista ruokaa, sitä enemmän kova kiille pääsee vaurioitumaan ja reikiä pääsee syntymään.

Hapan ja makea turmiollisin

Hyvin happamat ja hyvin makeat ruoka-aineet ovat eri lailla ongelmallisia. Happamat ruuat, kuten mehut, limsat ja urheilujuomat, sitrushedelmät, etikkasäilykkeet ja viinietikka liuottavat hampaiden kiillettä voimakkaasti. Todella makeat ja pitkään hampaiden pinnalla viipyvät tahmeat ruoka-aineet, kuten toffee, rusinat ja mössöytyvät ruuat kuten perunalastut, ovat bakteerien herkkua. Nämä ruuat viipyvät hampaiden pinnalla pitkään luoden bakteereille ihanteelliset olot. Erityisen haitallista hampaille ovat yhtä aikaa happamat ja makeat tuotteet, kuten limsat ja mehut, jotka paitsi syövyttävät kiillettä, että tarjoavat bakteereille ravintoa. Happamat ja makeat ruuat ja juomat on aina hyvä nauttia aterian yhteydessä, sillä ruoka laimentaa näiden hammasvaikutuksia. Happaman ja makean ruuan syömisen jälkeen ei heti kannata harjata hampaita. Pintavauriot saattavat hankaamisesta pahentua, kun hapot ja bakteerit jylläävät hampaiden pinnalla.

Hampaiden bakteerit eivät pysty hyödyntämään keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia, asesulfami K:ta, sakariinia tai steviaglykosideja. Ne ovat kalorittomia, eivätkä sisällä lainkaan sokeria, joita hampaiden bakteerit voisivat hyödyntää. Keinomakeutetut juomat ovat kuitenkin happamia, joten hammasystävällisiä ne eivät missään nimessä ole.

Ainesosaluettelosta hapot ja sokeri selville

Monissa juomissa on usein joko luonnostaan tai lisättynä erilaisia happoja. Juomien happamuuseroja voi tarkastella Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisusta. Juomien happamuutta ei pakkauksissa ilmoiteta, mutta ainesosaluettelo kertoo paljon. Luettelosta selviää, sisältääkö juoma lisättyjä happoja, kuten omenahappoa (E296), askorbiinihappoa (E300), sitruunahappoa (E330) tai fosforihappoa (E338).

Lapsille suunnatut tuotteet eivät ole hapoilta turvassa, sillä monissa pillimehuissa on sitruunahappoa tai sitruuna- ja omenahappoa. Tällaiset happamat ja makeat juomat ovat pienille maitohampaille erityisen huonoja. Pilli hieman lieventää mehun hammasvaikutuksia, koska mehu ei välttämättä pääse koko suuhun. Sitruunahappoa käytettään yleisesti myös monissa ”terveysmehuissa”, joissa mielikuva terveydestä tulee usein marjoilla ja hedelmillä koristellusta pakkauksesta sekä lisätyistä vitamiineista. Energiajuomat ovat oikea happo- ja sokeripommi, nuorille hampaiden turmio.

Moni lapsille erilaisilla hahmoilla markkinoitu tuote on myös hyvin sokerinen. Jogurteissa sokeria voi olla usean sokeripalan verran, ja sokeriset murot puolestaan usein mössöytyvät suussa ja takertuvat hampaiden pinnalle. Ne eivät ole hampaidenkaan kannalta terveysruokaa.

Järkevä ateriarytmi ja xylitol- purkka katkaisevat happohyökkäyksen

Happohyökkäyksellä tarkoitetaan juuri tätä tilannetta, jossa hampaiden pinnalta liukenee kiillettä ruokien happojen vaikutuksesta. Jatkuva napostelu ja tiheä ateriarytmi pitävät jatkuvaa happohyökkäystä yllä. Säännöllinen ateriarytmi sekä monipuoliset ja tasapainoiset ateriat antavat suunkin levätä. Happohyökkäyksen katkaiseminen ruuan jälkeen käy helpoiten syömällä xylitol-purkkaa. Purkan jauhaminen lisää syljen eritystä, joka huuhtoo bakteereita hampaiden pinnalta. Pureskelun aiheuttaman lisääntyneen syljenerityksen takia happamat hedelmät ovat hapanta mehua parempi valinta.

Mikä tahansa purkka ei käy, sillä siinä ei saisi olla suun bakteereita ruokkivia aineosia eli sokeria. Xylitol, joka on sokerialkoholi, eroaa muista sokereista rakenteellaan. Suun reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät pysty sitä kunnolla ravinnokseen hyödyntämään, jolloin hampaita liuottavaa happoakaan ei synny. Kannattaa muistaa, että xylitol ei täysin hajoa suolistossa, ja se saattaa herkkävatsaisille aiheuttaa vatsaoireita.