Ravitsemussuosituksia maailmalta

Monia mietityttää, minkälaisia ravitsemussuosituksia maailmalta löytyy. Usein sosiaalisen median tiukoissa väittelyissä lennähtelee ilmoille jos jonkinmoisia väitteitä suomalaisista ja pohjoismaisista suosituksista sekä siitä, kuinka ”maailmalla” on mietitty nämä ravitsemusasiat paremmin (Pohjoismaat poislukien jäljelle jää noin 190 maata). Vaan onko näin todella? Löytyykö eri maiden suosituksissa ristiriitaisuuksia ja merkittäviä eroja?

Tässä jutussa on vertailtu kahdeksan eri maan ravitsemussuosituksia, pääasiassa suositusten tiivistelmiä ja pääseikkoja, jotka niistä nousevat esiin. Osittain esteenä syvällisempään analyysiin on kielipulmat, sillä laajemmat suositukset ovat usein maan omalla kielellä eikä englanninkielistä versiota välttämättä ole olemassakaan. Mikäli aiheesta on kiinnostunut enemmän, löytyvät lähdelinkit artikkelin lopusta.

Ruokakulttuuri vaikuttaa

Kukin Pohjoismaa tekee omat ravitsemussuosituksensa, vaikka alun tieteellinen selvitystyö tehdäänkin yhdessä. Omiin suosituksiin pääsyynä ovat erilaiset ruoankulutustottumukset ja ruokakulttuurit. Eri maiden ruokakulttuurin edes osittainen tunteminen helpottaa ravitsemussuositusten tulkintaa.

Syy, miksi vaikkapa joidenkin maiden suosituksissa ei puhuta paljon viljoista, johtuu todennäköisesti siitä, että kyseisessä maassa tai alueella lisukkeena käytetään perinteisesti tärkkelyspitoisia juureksia eikä niinkään viljoja. Se ei siis tarkoita, että viljat olisivat jotenkin pannassa. Viljat vain eivät ole niin olennainen osa paikallista ruokakulttuuria, tai että paikallisia juureksia halutaan suosia ruokakulttuurillisista ja kenties taloudellisista syistä. Suomessa taas suositellaan marjoja, joita ei ole kovin usein mainittu muiden kuin Pohjoismaiden suosituksissa.

Paljon yhteistä

Alla olevaan taulukkoon on koottu eri maiden suositusten sisältöjä. Taulukosta on helppo havaita, että eri maiden suosituksilla on hyvin paljon yhteistä. Monipuolisiin ruokavalintoihin sekä runsaaseen ja päivittäiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön kannustetaan. Ruuan laatu on tärkeää: täysjyväviljoja ja kasvi- ja kalarasvoja tulisi suosia ja käyttää maltillisesti eläinperäisiä rasvoja. Sokeria ja suolaa suositellaan vähennettäväksi lähes kaikissa suosituksissa. Yhtenäistä on alkoholin käytön kohtuukäyttöön kannustaminen.

Lihan syönnin vähentäminen ei näy varsinaisesti muualla kuin Pohjoismaissa, mutta syynä lienee se, että nämä ovat joukon uusimmat suositukset. Muissakin suosituksissa kannustetaan suosimaan kasvikunnan tuotteita ja monissa mainitaan erikseen palkoviljat lisättävien ja suositeltavien ruokien joukossa. Monissa Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian maissa palkoviljat ovat olleet perusruokaa iät ja ajat, mutta länsimaalaistuneet ruokailutottumukset ovat johtaneet siihen, että niiden suosio on vähentynyt. Nyt niitä kuitenkin kannustetaan lisättäväksi ympäri maailman.

Erot viestien konkreettisuudessa

Suurimmat erot tulevat siitä, millä tasolla ruokia ja ravintoaineita suositellaan. Monissa maissa suositusten tasoa kuvaa se, että rasvoista suositellaan kasvirasvoja. Suomalaisissa suosituksissa mennään taas paljon tarkempaan tasoon kun puhutaan välttämättömien rasvahappojen päivittäisestä saantitasosta.

Taulukkoa lukiessa on hyvä muistaa, että vaikka jonkun maan kohdalla ei olisi rastia, ei se välttämättä tarkoita sitä, että suosituksissa ei oteta kyseiseen aiheeseen kantaa. Voi olla, että aiheesta puhutaan varsinaisissa suosituksissa , ei niinkään niistä tehdyissä tiivistelmissä.

* Kannustetaan valitsemaan jodioitu suola
** Enimmäissaantisuositus 10 g/vrk

Tarkempaan tarkasteluun on poimittu Brasilian viime vuonna ilmestyneet suositukset sekä Japanin monipuoliset ja ajatuksiakin herättävät suositukset.

Brasiliassa kannustetaan ruoanlaittoon

Brasilialaisten suositusten sarake näyttää kovin tyhjältä. Mistä tämä johtuu?

Brasilialaiset ravitsemussuositukset ovat enemmänkin syömis- ja ruoanlaittosuositukset. Ne koostuvat kymmenestä kohdasta, jotka kannustavat laittamaan ruokaa ja syömään yhdessä – ruoasta nauttien. Suositukset painottavat välttämään valmisruokia ja pikaruokaravintoloita ja valitsemaan mieluummin mahdollisimman tuoretta ruokaa.

Viimeiseksi suositukset kannustavat kriittisyyteen ruokamainoksia kohtaan. Myös ranskalaisissa suosituksissa on samaa henkeä, sillä niissä kannustetaan huomiomaan mitä tuotteesta ei sanota. Tuotetta voidaan mainostaa runsaskalsiumisena, mutta jätetään sanomatta, että se on myös runsassokerinen.

Brasilian suositusten ruoanlaittokeskeisyys selittyy pitkälti sillä, että Brasilian taloudellinen kehitys on ollut nopeaa ja kaupungistuminen on osa tätä ilmiötä. Tämä on johtanut siihen, että ihmiset valitsevat perinteisten papujen ja riisin tilalle teollisesti tuotettuja ruokia, jotka sisältävät paljon sokeria ja rasvaa. Tällaisia ovat esimerkiksi limsan ja keksit. Ruokavalion heikohko laatu näkyy sairaustilastoissa: Brasiliaa vaivaa samat krooniset sairaudet kuin länsimaita, ja ylipaino yleistyy jatkuvasti.

Ruoankäyttöselvityksistä käy ilmi, että kaikkialla maassa rasvaa ja sokeria syödään suuria määriä, mutta tuoreita ruokia, kuten hedelmiä ja kasviksia vain vähän. Brasilialaiset saavat energiastaan alle 3 % hedelmistä ja kasviksista, kun maan suositus on 9-12 %. Suomessa kasvis-, marja- ja hedelmäsuositus annetaan grammoina. Suositus on vähintään 500 g/päivässä ja ylärajaa ei ole. Finravinto-tutkimuksesta tiedetään, että keskimääräinen saanti on tästä vain puolet.

Tässä ainakin on selvä yhtymäkohta: molempien maiden asukkaiden kannattaa lisätä siis väriä lautaselle!  Apua havainnollistamiseen löytyy portugalinkielisestä suositusjulkaisusta, josta kieltä taitamattomana pystyykin vain katselemaan kuvia.

Japanissa otetaan kantaa myös ulkonäköön

– Syö herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka tekevät hyvää mielellesi ja kehollesi.

– Nauti keskustelusta perheesi tai muiden ihmisten kanssa ruokapöydän ääressä ja osallistu ruoanvalmistamiseen.

– Nauti luonnon monimuotoisuudesta ja vaihtuvista vuodenajoista syömällä paikallisesti tuotettuja sesonginmukaisia ruokia, ja nauttimalla vuodenaikaan sopivia juhlaruokia.

– Ole valmis kokeilemaan uusia ruokia ja ruokalajeja.

– Hyvä terveys on välttämätöntä kauneudelle. Älä yritä pudottaa liikaa painoa.

Nämä ovat poimintoja japanilaisista suosituksista, jotka ovat riemastuttavan kokonaisvaltaiset. Ne sisältävät vinkkejä niin kauppareissulle, ruokahävikin vähentämiseen kuin muistutuksen vaalia ja kunnioittaa paikallista ruokakulttuuria.

Sosiaalisuus on huomioitu osana hyvää syömistä, sillä suosituksissa kannustetaan syömään yhdessä ja puhumaan ruokavaliosta perheen ja ystävien kanssa.  Suositukset henkivät rentoa maalaisjärkisyyttä.

Ravitsemuslaadullisesti suositukset ovat tuttua: paljon kasviksia, hedelmiä, kalaa, viljatuotteita sekä vähän sokeria ja suolaa.

Aika usein kuulee puhuttavan, että Aasiassa juodaan vähän maitoa ja tässä yhteydessä kysytään miksi ihmeessä sitä meille niin suuria määriä tuputetaan. Totta tietysti on, että maito kuuluu olennaisesti pohjoismaiseen ruokakulttuuriin ja se vaikuttaa siihen, mitä ruoka-aineita kalsiumin lähteeksi suositellaan.

Fysiologisesti ilman maitoa pärjää, mutta ilman kalsiumia ei selviä. Japanilaisissa suosituksissa kalsiumin lähteeksi suositellaan maitoa, vihreitä ja/tai keltaisia kasviksia, papuja ja pikkukaloja (tässä järjestyksessä). Maitoannokset ovat tästä syystä pienemmät. Syö hyvää – sivuilta löydät esimerkkipäivän laskelmat kalsiumin saannille muista kuin maitotuotteista.

Eikä maito ole vieras raaka-aine muualla Aasiassakaan, sillä esimerkiksi Intiassa kasvissyöjät ovat useimmiten lakto-vegetaristeja ja jogurtti ja tuorejuusto täydentävät pääosin kasvisvoittoista ateriaa.

Painonhallinta- ja ulkonäkö-asiat on tuotu esille hienovaraisesti: Hyvä terveys on välttämätöntä kauneudelle. Älä yritä pudottaa liikaa painoa. Suurimmassa osassa ravitsemussuosituksista otetaan kantaa ylipainoisuuden vähentämiseksi, mutta japanilaisissa otetaan kantaa alipainoisuuteenkin. Myös Ranskan suosituksiin on kirjattu tavoitteeksi vähentää alipainoisuutta ja vajaaravitsemusta. Ranskan suositukset ottavat kantaa sekä ulkonäkökeskeiseen laihduttamiseen että esimerkiksi vanhusten aliravitsemukseen.

Japanilaisten suositusten ensimmäinen virke on viehättävä: Syö herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka tekevät hyvää mielellesi ja kehollesi. Tässä on kivasti Syö hyvää – hankkeen henkeä, sillä terveellinen ruoka tekee nimenomaa hyvää niin keholle kuin mielellekin!

Lähteet:

Suomi: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf

Namibia: http://www.fao.org/3/a-as839e.pdf

Nigeria: http://www.fao.org/3/a-as841e.pdf

Kuuba: http://www.medicc.org/mediccreview/articles/mr_117.pdf

Japani: http://www.dietitian.or.jp/english/newsletter/jpndiet.html

Australia: http://www.nhmrc.gov.au/_files_nhmrc/publications/attachments/n55a_australian_dietary_guidelines_summary_131014.pdf

Ranska: http://www.mangerbouger.fr/ (Google Translatella käännettynä)

Brasilia: http://www.foodpolitics.com/2014/02/brazils-new-dietary-guidelines-food-based/ (varsinaiset suositukset portugaliksi, tässä artikkeli niistä englanniksi)

P.S. Kiinnostaako nähdä, millaisia ruokapyramideja tai muita malleja eri mailla on? Tästä pääset tutustumaan kymmeneen erilaiseen malliin.