Blogi
Ruokarytmin laajennus elämänrytmiksi

Yhdistyksemme syksyisillä koulutuspäivillä, Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä, keskityttiin aivojen hyvinvoinnin edistämiseen. Aivot ja ravitsemus on hyvin moniulotteinen kokonaisuus, mutta päivien annin voisi yksinkertaistaa sanontaan: mikä on hyväksi keholle, on hyväksi myös aivoille.
Eniten tiedonvahvistusta koulutuspäivillä sai terveyden todellinen kolmiyhteys: hyvä ravinto, liikunta ja uni. Ne kaikki yhdessä muodostavat terveytemme perustan, mutta sen lisäksi ne ovat vahvasti toisiinsa linkittyneitä tekijöitä, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa.
Jotta jaksaa liikkua, on syötävä sopivia annoksia sopivin ateriavälein. Liian nälkäisenä tai liian kylläisenä liikkuminen ei luonnistu. Keho tarvitsee liikuntaa toimiakseen hyvin, mutta sopivasti ajoitettu ja sopivan rasittava liikunta mahdollistaa hyvän unenkin. Hyvin nukuttu yö mahdollistaa puolestaan sen, että jaksaa ylipäätään liikkua ja liikahdella. Liikahtelulla, arki- ja hyötyliikunnalla on myös merkitystä varsinaisen liikunnan ohella.
Toisaalta liikunnan harrastaminen ja hyvä uni tekevät ruokavalinnoistamme terveellisempiä. On monin tutkimuksin todettu, että liian lyhyt yöuni lisää ruokahalua ja saa rasvaisen ja makean ruoan maistumaan. Makeannälkä vaivaa varsinkin iltapäivän ja illan aikana. Järkevä ruokarytmi ja hyvät ruokavalinnat unohtuvat helposti uupumuksen alla.
Järkevään ruokarytmiin kytkeytyvät vahvasti myös vuorokaudenajat. Jotkut muistanevat ravitsemusvalistus-sloganin ”Syö aamulla kuin kuningas, päivällä kuin prinssi ja illalla kuin kerjäläinen” monen vuosikymmenen takaa. Nykytutkimustiedon valossa tässä sanonnassa oli ideaa: syömisajoilla on todella merkitystä. Iltatankkaus saa rasvan kertymään kehoon erityisen tehokkaasti.
Järkevästä ruokarytmistä ei siis turhaan puhuta. Tai ehkäpä pitäisi puhua laajemmin järkevästä elämänrytmistä, johon mahtuvat rauhalliset ruokatauot, monipuolinen liikkuminen ja hyvät unet.
Riittävän pitkistä yöunista huolehtimalla mahdollistaa monta hyvää asiaa kerralla. Nukkumisetuihin kuuluu nimittäin myös pään kovalevyn huolto: riittävän pitkän ja laadukkaan unen aikana aivot ”siivotaan” ja päivän aikana opitut asiat tallennetaan turvaan pitkäkestoiseen muistiin.
Mutta nukkumisessakin pätee sama kohtuullisuuden periaate kuin syömisessä: mitä enemmän, sen parempi -ajattelu ei päde sen enempää uni- kuin vaikkapa vitamiinimäärissäkään. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan 7-8 tunnin yöunet ovat aikuisille keskimäärin ihanteelliset.
Kohtuullisuus koskee myös liikuntaa: tärkeintä on ottaa elämään pysyvästi aktiivinen vire, ei rehkiä villisti muutamaa viikkoa ja palata sen jälkeen lihaskipujen uuvuttamana takaisin sohvalle vaakatasoon.
Leena Rechardt, MMM (ravitsemustiede)
toiminnanjohtaja, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry
Seuraava: Liikunta ja terveyshyödyt – kokoon katsomatta
Tagit:
Twiittaa
Päivääni kuuluu aamiainen, lounas, vaihtoehtoinen jälkiruoka, päivällinen ja kevyt iltapala.