Blogi
Tässä kaikille sopiva, täydellisin dieetti ikinä! SH-dieetti on rantautunut Suomeen!

Iltalehti kertoi nettisivuillaan, että fitnessdieetti on syksyn hittidieetti. Suora lainaus lehden nettiversiosta dieetin pääperiaatteista on tässä:
– Suunnitelmallisuus.
– Säännöllinen ateriointi (6-9 ateriaa päivässä).
– Puhtaat raaka-aineet.
– Runsas proteiininsaanti. Keskimäärin 30-40 prosenttia ruokavaliosta on proteiinia ja loput tasapuolisesti rasvoja tai hiilihydraatteja.
– Vähärasvaisuus. Ruokavalion rasvat saadaan mm. kasviöljyistä, avokadosta ja pähkinöistä sekä vähärasvaisesta kalasta, kanasta ja lihasta.
– Sokerittomuus.
– Kulutuksen mukaan arvioitu hiilihydraattien saanti
– Lisäravinteet: yleisimmin kalaöljy, monivitamiinivalmiste, rasvanpolttaja, kreatiini, heraproteiinilisä esim. palautusjuomassa.
Paljon hyvää – jos toteutus tapahtuu rennolla otteella. Luulin tosin, että sana ”vähärasvainen” on hävitetty suomi-hyvinvointi-suomi – sanakirjasta, mutta siellä se vielä kummittelee. Onneksi kuitenkin painotetaan pehmeiden kasvi- ja kalarasvojen saantia.
Lisäravinteet taas ovat suurimmaksi osaksi meille tavan tallaajille turhia. En edes uskalla arvioida, paljonko tuohon settiin uppoaa rahaa. Käytän sen paljon mieluummin vaikka kauppahallissa tuoretiskillä ja kalakauppiaan luona. Juttu sinällään on hyvässä hengessä kirjoitettu ja korostaa joustavuutta, hyvä niin. Otsikko lähinnä huvittaa.
Tämän jutun (ja huomisen Syö hyvää-yleisöluennon*) innostamana (ja hieman turhautumista puhkuen) heitin hakukoneeseen sanat ”dieting 2014”. Päädyin U.S. Newsin nettisivuille, jonne ilokseni on listattu näppärästi kaikki huikeat dieetit, joista voin valita itselleni sopivimman.
Sarjoina on esimerkiksi paras diabeetikon dieetti, paras sydänystävällisin dieetti, paras kaupallinen dieetti (?) ja helpoiten noudatettava dieetti. Mutta lempisarjani on kaiken kattava paras kokonaisuus -dieetti. Hauskinta on, että listan ykkösenä keikkuu verenpaineen hoitoon suunniteltu DASH-ruokavalio.
DASH-ruokavalio sisältää paljon kasviksia ja hedelmiä, vähärasvaisia maitotuotteita, täysjyväviljaa, kalaa, siipikarjaa, papuja, pähkinöitä ja siemeniä. Suolan käyttöä ja suolaisia elintarvikkeita suositellaan välttämään. Samoin sokerinsyöntiä ja -juontia suositellaan vähentämään. Myös lihansyöntiä kannustetaan vähentämään ja kokeilemaan viikoittain kasvisaterioita. Odotapas, missä olen kuullut näistä ennenkin… Ai niin, omilla luennoillani omasta suustani! Näistä asioista olen jutellut, kun olen kierrellyt ympäri Suomea puhumassa suomalaisista ravitsemussuosituksista ja hyvästä syömisestä.
Näinhän se on, että paras ruokavalio (englanniksi diet) on sellainen, jota voi syödä hyvällä mielellä ympäri vuoden vuodesta toiseen. Vaihtelua saa sillä, että suosii sesonginmukaisia valintoja. Se tekee hyvää myös ympäristölle.
Minun syysdieettini on tänä syksynä yhtä joustava kuin aina ennenkin. Sen perusta on kauden kasviksista ja marjoissa. Tämän syksyn hittiraaka-aineet ovat lehtikaali ja puolukka, jotka taipuvat moneksi. Lehtikaalimunakas päivälliseksi ja jälkiruoaksi päälle puolukkaa maustamattoman jogurtin ja herkullisen kauramyslin kera – tästä dieetistä tykkään!
Fitnessdieetti – se taas ei ole ketään varten.
*Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan hyvistä ruokavalinnoista Kirjasto 10:een Helsingissä tiistaina 14.10. klo 16-17.30! Tilaisuuden järjestävät Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ja Kuluttajaliiton Syö hyvää –hanke.
P.S. Kerrankin tuli vedettyä tämmöinen mutkat suoriksi otsikko. 🙂 Sillä niinhän ne muutkin mediat tekee. Sisältö voi olla ihan asiallinen, mutta otsikko on usein raflaava ja suorastaan harhaanjohtava. Tosin tässä tapauksessa näin ei ole: ”SH–dieetti” (äännetään voimakkaasti sssch!-dieetti) ja ravitsemussuositusten mukaiset ruokavalinnat sopivat yksilöllisesti sovellettuna kaikille.
Leena Putkonen
projektityöntekijä, laillistettu ravitsemusterapeutti
Syö hyvää -hanke, Kuluttajaliitto
Seuraava: Proteiinin tarve numeroina
Tagit:
Twiittaa
”Lisäravinteet taas ovat suurimmaksi osaksi meille tavan tallaajille turhia.”
Tähän pakko sohaista…joka paikassa tunnutaan hokevan tuota lisäravinteilla ei saa mitään lisäarvoa ja että monipuolisesti ravitsemussuositusten mukaisesti syömällä saa kaiken tarvittavan. Mutta, miten selittäisitte sen että itsellä 43 v ja jopa vasta 3 vuotiaalla lapsellani on todettu puutteita, yhdestä jos toisesta ravintoaineesta (verikoeilla tutkittu). Lapsella pienempiä puutoksia mutta korjausta vaativia, itsellä suuriakin puutoksia. Syön nyt suuren määrän määrättyjä lisäravinteita. 3 kk tuotteita syötyäni ovat arvot nousseet hienosti… Kyllä niillä siis jokin vaikutus on, ja emme me saa ruoasta kaikkea mitä tarvitsemme, emme. Saisimme syödä sellaiset määrät ruokaa, ettei siihen kukaan kykene. Maaperä on köyhtynyt ja ravinteita sieltä saa laihanlaisesti..valitettavasti. Näin minä olen kyllä asian kokenut ja nähnyt. Ihan verikokein todistetusti.
Kiitos palauttestasi! Voihan olla, että yksilöllisiä eroja on, toki. Valitsemalla monipuolisesti eri ruokaryhmistä ruokia suurin osa ihmisistä saisi riittävästi ravintoaineita. Valitettavan harva kuitenkaan tekee ruokavalintojaan sillä ajatuksella. Moni miettii hintaa, toinen helppoutta, kolmas ei välitä muusta kuin mausta. Terveellisyys tai ravintoainetiheys merkitsevät vähemmän. On myös elämäntilanteita, joissa lisäravinteiden käyttö on ymmärrettävää, kuten silloin kun sairastaa, on kovin stressaantunut tai urheilee paljon. Urheilijoilla tosin tilannetta helpottaa se, että he joutuvat syömään joka tapauksessa paljon, jotta saavat riittävästi energiaa.