Vatsan hyvinvoinnilla on meihin suuri vaikutus. Kun vatsaa turvottaa tai kipristelee, on ilmavaivoja, vessassa täytyy käydä alvariinsa tai sinne ei ole asiaa juuri koskaan, on olo hyvin epämukava. Pitkittyneissä ja hankalissa vatsavaivoissa voidaan tarvita ruokavalio- tai lääkehoitoa, mutta yleensä vatsan toimintaan voi vaikuttaa paljonkin omilla elintavoilla. Suolistolla on runsaasti tärkeitä tehtäviä; se esimerkiksi huolehtii ravintoaineiden imeytymisestä, erittää hormoneja ja on tärkeä osa vastustuskykyä. Hyvinvoiva vatsa hoitaa hommansa huomaamattomasti. Vatsan hyvinvointiin kannattaa siis panostaa!

Ruokailutavat

Vatsan hyvinvoinnin kannalta on tietysti tärkeää se, mitä syödään. Paljon on väliä kuitenkin myös sillä, miten ja milloin syödään.

Ateriarytmi ja lautasmalli ovat kelpoja ohjeita vatsankin hyvinvoinnin kannalta. Säännöllisesti syödyt kasvispainotteiset ja järkevän kokoiset ateriat pitävät energiatasot kohdillaan. Ne säästävät vatsan nälältä ja toisaalta myös mättöaterioiden aiheuttamalta ähkyltä. Kun ruoansulatuselimistö saa ruokaa tasaisesti, se ehtii sulattaa ravinnon tehokkaasti ja säästytään vatsanpuruilta.

Ateriarytmin mukaisesti kannattaa välttää raskaita ja suuria ilta-aterioita. Öisin suoliston toiminta hidastuu, eikä ruoansulatus toimi tehokkaasti levon aikana. Suuri myöhään syöty ateria saattaa siten aiheuttaa närästystä tai vatsanväänteitä. Kevyt iltapala on hyvä valinta.

Kunnollinen pureskelu helpottaa vatsan toimintaa. Ruoansulatus alkaa jo suussa, syljen mukana erittyvät ruoansulatusentsyymit ja riittävä pureskelu tekevät ruoasta mahalle helpommin käsiteltävää. Hotkiessa entsyymit eivät ehdi kauaa vaikuttaa ja mahaan syöksyy suuria ruoanpaloja. Hotkimisen mukana mahaan voi päätyä myös ylimääräistä ilmaa. Syö siis rauhallisesti ja ajan kanssa pureskellen, siitä pitävät niin vatsa, ruokaseura kuin mielikin.

Vatsalle tärkeää on syödyn ruoan lisäksi riittävä nesteen nauttiminen. Kuitupitoisen ruoan seuraksi kannattaa juoda vettä 1-1,5 litraa päivässä.

Uni

Hyvät yöunet ovat terveellisen elämän kulmakivi. Hyvin nukutun yön jälkeen on energiaa tehdä terveellisiä ruokavalintoja ja syödä hyvin. Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni lisää ruokahalua ja väsyneenä on helppo antaa periksi makeanhimolle ja muille mieliteoille, jolloin ruokailutavat eivät välttämättä ole niitä kaikkein vatsaystävällisimpiä.

Liikunta

Liikunta auttaa paitsi ehkäisemään liikakiloja (jotka osaltaan usein pahentavat vatsaoireita), myös tukemaan suolen toimintaa. Kuntoliikunnan lisäksi kannattaa muistaa myös hyötyliikunta! Valitse hissin sijaan portaat ja jätä auto parkkipaikan kauimmaiseen nurkkaan. Töissä kannattaa tehdä välillä töitä seisten ja pitää riittäviä seisomis- ja kävelytaukoja, jatkuva istuminen voi aiheuttaa vatsalle tukalat oltavat. Liikunta lisää suolen liikettä ja vahvistaa syviä lihaksia, jolloin vessassa käynti helpottuu.

Stressi

Keskushermosto ja suolisto ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, ruoansulatus reagoi herkästi kokemaamme paineeseen ja stressiin. Stressi aiheuttaa monille vatsavaivoja tai voimistaa oireita. Stressi muun muassa herkistää kivuntuntoa, muuttaa suolen läpäisevyyttä ja hidastaa tai nopeuttaa suolen toimintaa. Huonosti toimiva ja kipeä vatsa taas osaltaan voi lisätä stressiä, jolloin kierre on valmis. Aina kiireelle ei mahda mitään, mutta stressiä kannattaa pyrkiä hallitsemaan viimeistään siinä vaiheessa kun kehokin jo reagoi.

Suolisto on herkkä elin, joka pitää stressittömästä elämästä, terveellisestä ravinnosta, riittävästä unesta ja liikunnasta. Sinulle muutenkin terveelliset elämäntavat hellivät siis myös vatsaasi!