Viekö sokeri terveyden?

Runsas sokerin saanti ruoista sekä erityisesti juomista voi vaurioittaa hampaita ja haitata elimistön aineenvaihduntaa. Sokerissa ei ole lainkaan ravintoaineita, vain energiaa. Siksi sokerin syönti ja juonti suurina määrinä voivat johtaa painon nousuun.

Sokerin makeus kuitenkin miellyttää makuhermojamme vauvasta lähtien. Vaikka runsas sokerin saanti ei olekaan terveydelle hyvästä, voi sokeripitoisia ruokia syödä kohtuudella osana monipuolista ruokavaliota. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tee ruokavaliosta täysin epäterveellistä tai täydellisen terveellistä.

Paljonko on paljon?

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivän energiasta korkeintaan 10 % saataisiin lisätystä sokerista. Käytännössä tämä tarkoittaa 50–60 grammaa päivässä, joka vastaa 22–23 sokeripalaa.

Suomalaiset syövät melko paljon sokeria: Miehet saavat energiastaan 9 %, naiset 10 % ja lapset 12–14 % lisätystä sokerista. Aikuisten lisätyn sokerin lähteet ovat erilaiset juomat, makeiset ja suklaa. Toki sokeria saadaan myös luontaisista lähteistä kuten marjoista ja hedelmistä. Lasten sokerin saannista voit lukea lisää täältä.

Suuret sokerimäärät voivat rasvoitaa maksaa

Tavallinen pöytäsokeri, joka on toiselta nimeltään sakkaroosi, ja etenkin sen sisältämä fruktoosi, voivat suurina määrinä johtaa maksan rasvoittumiseen. Maksan tehtävänä on muokata ruoasta saatavia ravintoaineita elimistön tarpeisiin. Siksi maksan kunnosta on tärkeä pitää huolta.

Sokeripitoinen ruokavalio haittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa nostamalla veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia. Tämä voi selittää myös vyötärölle kertyvää vatsakumpua. Rasvamaksaa esiintyy enemmän ylipainoisilla, etenkin, jos henkilöllä on vyötärölihavuutta. Heistä seitsemällä kymmenestä on rasvamaksa. Normaalipainoisilla rasvamaksaa esiintyy 1-2 kymmenestä.

Painon kertyminen ja maksan rasvoittuminen tuskin selitty pelkästään sokerin runsaalla syönnillä, sillä ruokavaliossa voi olla muitakin ylimääräisen energian lähteitä, kuten runsaasti rasvaisia ruokia.

Rasvoittuneessa maksassa on käynnissä jatkuva tulehdustila. Tällainen matala-asteinen tulehdus on haitallista sydämelle. Runsas sokerin saanti voi myös nostaa veren rasva-arvoja, mikä lisää sydänsairauksien riskiä. Sydämelle hyväksi on normaali verenpaine, mutta etenkin nuorilla sokeripitoiset juomat näyttävät kohottavan verenpainetta. Tiedetään, että maksan rasvoittuminen on yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ilmaantumiseen.

Muutkin sisäelimet ovat kovilla runsaan sokerin saannin takia ja esimerkiksi vaikeahoitoisen haimasyövän riski kasvaa. Haima tuottaa insuliinia, joka säätelee verensokeria ja auttaa sokeria kulkeutumaan lihakseen, jossa sitä käytetään energiaksi. Haima tuottaa myös monia ruoansulatushormoneja.

Makea ja hapan vaurioittaa hampaita

Suomalaisten hammasterveydessä on parantamisen varaa, eteenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Jopa seitsemällä kymmenestä aikuisesta olisi tarvetta hammashoidolle. Hoidon tarve on sitä suurempi, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Lasten hampaita koettelee napostelukulttuuri ja lisääntynyt sokerin saanti.

Harva tulee arjessa ajatelleeksi, miten tärkeää suun terveys on. Terveet hampaat tarvitaan syömiseen ja pureskeluun. Hyvä suuhygienia ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja ientulehduksia, josta tulehdus voi levitä verenkierron kautta muuallekin elimistöön. Puhtaat hampaat eivät myöskään tummu yhtä herkästi kuin likaiset. Jos hampaat ovat huonossa kunnossa, voi se vaikuttaa haluun hymyillä tai puhua ja siten vaikuttaa jopa ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

Suuret määrät sokeria syötynä ja juotuna ovat haitallisia elimistölle, mutta hammasterveyden kannalta sokerin nauttimistiheys on oleellisempaa. Myös syödyn ruoan rakenne vaikuttaa, sillä sitkeät ja helposti hampaiden pinnalle takertuvat ruoat altistavat hampaiden reikiintymiselle.

Suussa on käynnissä jatkuva taistelu happamuutta vastaan, sillä hampaiden pinnalla olevat bakteerit tuottavat happoja, mikä laskee suun pH:ta. Matala pH liuottaa hampaiden kiillettä. Lisäksi tilannetta pahentavat happamat ruoat ja juomat, kuten mehut ja limsat.

On hyvä huomioida, että hedelmien sisältämä sokeri ei ole hampaille yhtä haitallista, sillä kokonaisia hedelmiä joutuu pureskelemaan, mikä lisää syljen eritystä. Sylki huuhtoo hampaiden pinnalta haitallisia bakteereja ja sylki pystyy vastustamaan happojen haittavaikutuksia. Syljen mineraalit, kuten fluori, kalsium ja fosfori, auttavat kovettamaan hammasta.

On suositeltavaa, että makeat ja itsessään happamat juomat nautitaan aterioiden yhteydessä ja suuhygieniasta huolehditaan muutenkin. Napostelun vähentäminen, hampaiden harjaus pari kertaa päivässä sekä tarvittaessa fluoraus sekä ksylitoli-tuotteiden käyttö aterioiden jälkeen pitävät huolta hampaista.

Vähäinen uni saa haluamaan makeaa

Unen vähyys voi heikentää sokerinsietoa ja mielihalu makeita, hiilihydraattipitoisia ruokia kohtaan kasvaa. Etenkin vuodenaikoihin liittyvät painon muutokset kasvattavat riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään, johon liittyy keskivartalolihavuus, insuliinin tehottomuus sekä kohonnut verensokeri ja verenpaine.

Aikuisille riittävä unimäärä on 7-8 tuntia yössä, toki yksilöllinen tarve vaihtelee. Moni ajattelee, että nukkuu viikolla syntynyttä univajetta pois viikonloppuisin. Tämä voi auttaa väsymyksen tunteeseen, mutta elimistön aineenvaihdunnalle tehtyä haittaa tapa ei korjaa. Opimme jatkuvasti lisää siitä, miten tärkeää uni on ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.

Miksi vähentää sokerin syöntiä?

• Ei turhaa energiaa, sokerissa ei ole ravintoaineita.
• Maksa ei rasitu ja rasvoitu, mikä pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydänsairauksiin.
• Hampaat eivät reikiinny ja kiille ei vaurioidu.